Blogit

Mahdollisesta kokoomusyhteistyöstä

Perussuomalaisen puolueen tulevaisuuden suuri kysymys on pöydälle nostettu mahdollinen kokoomusyhteistyö. Itselle tästä herää väkisinkin kysymys, että miksi liittoutua kokoomuksen kanssa, joka on yksi keskeisiä pääsyyllisiä siihen alennustilaan missä EU-Suomi nykypäivänä on.

Ja mistä yleensäkään on herännyt epärealistisia odotuksia siitä, että me hallituksessa kokoomuksen kanssa korjaisimme sen itse vuosikymmenien aikana yhteiskuntaamme aiheuttamat moninaiset ja syvät ongelmat?

Voisi myös kysyä, että mitä yhteisiä arvoja kansallismielisellä puolueellamme avoimesti ylikansallisia voimia edustavan nyky- kokoomuksen kanssa lopulta on? Tavallisella ps-äänestäjällä tuskin ainakaan yhtään mitään.

Ja on muistettava, että kun nyky-kokoomuksesta on kyse, niin mistään suomalaisten yrittäjien taikka kansallisen kapitalismin puolueesta ei voida puhua, vaan pikemminkin kansainvälisen suurpääoman etujen ajajasta, joka on aktiivisesti eri foorumeilla myymässä Suomea pala palalta ulkolaisille.

Nimi ”Kansallinen Kokoomus” olisikin rehellisempi muuttaa muotoon ”Ylikansallinen Kokoomus”, niin se jo auttaisi avaamaan tätä asiaa monille.

Äänestäjiä iskettäisiin varpaille

Mitä liittoutuminen tällaisen puolueen kanssa kertoisi oman puolueemme tilasta? Miten selitämme asian äänestäjillemme siinä vaiheessa kun tällaisen liiton poliittisten päätösten seuraukset todella alkaisivat iskeä kansan varpaille?

Äänestäjille ja perussuomalaisten kannattajille tällainen kuhertelu ehkä saadaan nyt hetkellisesti myytyä, mutta kun tällaisen politiikan huonot hedelmät lopulta tulisivat eduskunnasta kansalle purtaviksi asti, niin se tietäisi sekä äänestäjien pettymistä puolueeseemme että suuria ongelmia puolueen sisällä.

Puhutaan myös vahvasti oikeistokoalition tarpeesta; tarkoitetaanko sillä siis sitä, että puolueemme pitäisi yhdessä kokoomuksen avoimesti alkaa kyykyttämään tavallisia suomalaisia työtätekeviä, ns. ”oikeita perussuomalaisia”?

Sanoisin, että puolueemme ei tulisi missään tapauksessa alkaa tekemään elitististä politiikkaa, jossa Suomen kansaa kauniisti sanottuna ”sopeutetaan” EU:n järjestelmään ja sen sanelemiin raameihin ja ehtoihin.

Sillä jos perussuomalaisuus yritetään määritellä siten, että se on elitististä kansan kyykyttämistä yhdessä europuolue-kokoomuksen kanssa, niin perussuomalainen puolue joutuu pahasti hakoteille ja sen on löydettävä itsensä uudelleen ilmeisesti jonkinlaisen katastrofin kautta.

Toteutuessaan kokoomusyhteistyö tuleekin olemaan kivulias ja tuskallinen “via dolorosa” sekä perussuomalaiselle puolueelle että Suomen kansalle.

Harhakuvitelma hallituksen kaikkivoipaisuudesta

On yleensäkin harhakuvitelma, kun ajatellaan, että EU-Suomessa on käynnissä vain jatkuva ”hallituskriisi” ja että sen myötä hallitusta vaihtamalla ongelmat korjaantuisivat.

Todellisuudessa ongelmat ovat paljon syvemmällä ja meillä on käsissämme vakava rakenteellinen ongelma; eli kuulumme meiltä jatkuvasti valtaa ja resursseja kahmivaan EU:n ylikansalliseen talous- ja valtajärjestelmään, jossa asemamme heikkenee jatkuvasti ja jossa emme voi ajaa ja puolustaa etujamme niin kuin itsenäisenä valtiona voisimme.

Niin kauan kuin hallitukset työskentelevät tämän järjestelmän sisällä, niin tämä ydinongelma ei hallituskokoonpanoja vaihtamalla ratkea olemmepa sitten hallituksessa mukana taikka emme.

Oikeistosiipi

Kokoomusflirttailun myötä on selvästi nähtävissä, että perussuomalaisissa elää vahvana kokoomusta lähellä oleva oikeistosiipi, joka ei välitä Suomen itsenäisyyden menettämisestä EU:lle niin paljon, että se olisi valmis todella taistelemaan sen puolesta. Tämän siiven vaiettuna strategiana on hiljakseen sopeutua itsenäisyyden menettämiseen, mutta taktiikkana pitää asiasta kovaa melua.

Tässä se käyttäytyy kuin vahtikoira, joka aina varkaan tullessa haukkuu hurjasti, mutta purra se ei lopulta uskalla. Ja sen jälkeen varkaalta jonkun makupalan saatuaan se vetäytyy nurkkaan pureskelemaan sitä ja sopeutuu uuteen tilanteeseen.

Näin käy kerta kerran jälkeen kun ajattelemme puolueemme suhdetta EU:hun. Kokoomusyhteistyössä puolueestamme tulisikin kuin vahtikoira, joka ensin haukkuu varasta, mutta lopulta päätyykin puremaan varkaan sijasta isäntäänsä eli tässä tapauksessa Suomen kansaa.

Tämä oikeistolainen siipi myös virheellisesti ajattelee, että EU-Suomen talous on pelastettavissa oikeistolaisella politiikalla yhdessä kokoomuksen kanssa.

Oikeistolainen talouspolitiikka ei kuitenkaan tule johtamaan toivottuihin tuloksiin, eikä vähiten siksi, että sitäkään ei voida toteuttaa kansallisesti, vaan vain ja ainoastaan EU:n ylikansallisen talousjärjestelmän antamien raamien sisässä.

Tällaisen ylikansallisen oikeistopolitiikan ajaminen kokoomuksen kanssa tulisi ainoastaan antamaan lisävauhtia jo pitkään käynnissä olleeseen tavallisen duunarin – eli perussuomalaisen – elämän kurjistamiseen pätkätöillä ja epävarmuudella, joka ei voi olla puolueemme tavoite.

Valtion talouden tunnuslukuja ja työllisyyslukuja voitaisiin ehkä saada hetkellisesti näyttämään paremmilta, mutta tämäkin ”taikatemppu” tehtäisiin työsuhteiden laatua heikentämällä, jolloin se ei ole oikea hyvinvoinnin mittari, koska lukujen parantaminen tapahtuu tällöin suurimman kansanosan elämänlaatua heikentäen ja sen selkänahasta repien.

Taistelu murusista

Kun pääasiassa keskitytään tappelemaan muita puolueita vastaan ja ajatellaan samalla ettei EU:ta vastaan käytävä itsenäisyystaistelu ole lopulta meidän ykkösasiamme, niin ennen pitkää huomaamme ettei jäljellä ole enää valtaa mistä taistella, vaan EU on putsannut koko pöydän meidän taistellessamme muruista muiden puolueiden kanssa.

Yhtenä keskeisenä tekijänä tähän vaikuttaa pakkomielteisyys maahanmuutosta, joka synnyttää helposti ajatuksen, että kunhan siihen saadaan kiristyksiä, niin kaikki muu on sille uhrattavissa, myös itsemääräämisoikeus muissa asioissa.

Ei lopulta ymmärretä, että vain valtiollinen itsenäisyys sisältää myös vallan ja mahdollisuuden tehdä sellaista omiin kansallisiin arvoihin perustuvaa maahanmuuttopolitiikkaa kuin haluamme, kun taas kuuluminen EU:n monikansalliseen imperiumiin, joka arvopohjaltaan vahvasti suosii ja ajaa monkulttuurisuutta, ei sitä taas lopulta mahdollista ilman vakavia ristiriitoja EU:n kanssa.

Itsemääräämisoikeus on tärkein prioriteetti

Tilanne on sellainen, että meidän tulisi keskittyä taistelemaan maamme puolesta eikä kahakoida niiden puolueiden kanssa paikasta ”auringossa” – eli hallituspaikoista – jotka maamme ovat ylikansallisille voimille myyneet.

Kun tyydymme jakamaan yhä himmeämmäksi käyvän auringon alla hallitusvaltaa esim. kokoomuksen kanssa, niin meitä tullaan taas viemään kuin pässiä narussa kokoomuksen ja vihervasemmistolaisten voimien toimesta.

Ensimmäinen miina mihin tässä ajetaan on se, että poliitikoilla ja puolueilla on tapana miettiä vain seuraavia vaaleja. Nyt pitäisi vakavasti miettiä ja ymmärtää mihin kansakuntaamme ollaan pidemmälle tähtäimellä viemässä.

Toinen miina on se, että EU:ta vastustetaan äänekkäästi ja sillä kerätään ääniä – mutta loppujen lopuksi sanotaan ettei itsenäisyystaistelu ja EU-ero kuitenkaan ole ”meidän taistelumme” koska ”kansa kannattaa EU:ta” ja sillä yritetään oikeuttaa hakeutumista itsenäisyyttä pala palalta nakertavien puolueiden kainaloon.

Tässä kohtaa voisi myös aiheellisesti kysyä, että kenen taistelu se sitten on, jos ei meidän?

Perussuomalaisia kesytetään

Flirttaillessaan kokoomuksen kanssa puolueemme altistaakin itseään ylikansallisille ja itsemääräämisoikeuteen vihamielisesti suhtautuville voimille.

Jokaisen perusuuomalaisen tulisi nyt vakavasti miettiä, että mitä hyvää meille kansallismielisenä puolueena lopulta jää käteen siitä että kuhertelemme ylikansallisia voimia edustavan puolueen kanssa?

Onkin ikävä todeta se tosiasia, että taistelu perussuomalaisen puolueen sielusta on tällä hetkellä köydenvetoa kansallismielisten ja ylikansallisten voimien välillä ja näin sen ei tietenkään kansallismielisen puolueen kohdalla pitäisi olla.

Puoluettamme siis pyritään”kesyttämään” taas aivan samoin kuin Soinin aikaan ja olisi ymmärrettävä ettei samaa virhettä kannata toistaa, koska riskit sekä Suomelle että puolueellemme ovat valtavat ja mahdolliset voitot kelvottomia pyrrhoksen voittoja.

Ajatus kokoomusyhteistyöstä pitäisi siis kuopata nopeasti ja vähin äänin. Suomi ei tarvitse toista kokoomusta kun se ei kestä edes yhtäkään.

Sen sijaan Suomi tarvitsee puoluetta, joka taistelee väsymättä kynsin ja hampain ylikansallisia voimia vastaan.

Niko Aleksanteri Kauko
Perussuomalaiset

Tilaa
Ilmoita
guest
4 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
Juha

Hyvä kirjoitus sinänsä, mutta persut ovat NYT entistäkin selvästi pelkkä valeoppositio!!!

Lisäksi globalisti kokkareet kaatavat välittömästi hallituksen, jos EU:n kanalaumaa ei totella pilkulleen. Muutukset edellisestä olisivat pelkkää ”valohoitoa”.

Jos haluaa TODELLISTA kiveä kenkään niin silloin ainoat vaihtoehdot ovat selkeästi sinimustat ja valta kuuluu kansalle! En ole itse kummankaan jäsen, vielä lisättäkööt!

PatRiot

Purran noustua Persujen johtoon on näyttänyt siltä, että PS-äänestäjälle on taas tarjolla samaa salonkikelpoista liberaaliglobalismia, kuin Soinin kanssa v.2017 asti. Jäikö jollakin isänmaallisella PS-äänestäjällä noista ajoista hyvä mieli? Nykyään PS, siis Kokoomuksen kera, vaikuttaisikin olevan pelkkä epärehellinen valeoppositio, ja laumasieluinen hyödyllis-idiootisto.
Itse toivoisin, että Suomen puoluekentälle tulisi vielä joskus sellainen tahtotila, joissa kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat saisivat, aina ja ILMAN PUOLUEKURIA, äänestää kunniansa ja omantuntonsa mukaan. ’Vanhoista’ puolueista, kun siihen ei vaan suostu yksikään puolue, niin mediapropagandalle immuuni ja tiedostava ihminen ymmärtääkin sen olevan pelkkä ’maan tapa’, jolla ohjaillaan uusien ja rehellisten kansanedustajien tie henkilökohtaisille hillotolpille. Tuollaisessa ’kansan’edustajuudessa näyttäisi vaan moraali ja selkäranka katoavan ihmiseltä. Siinäpä se oravanpyörä ja todellinen syy sille, ettei politiikassa asiat juuri näyttäisi muuttuvan, sillä teatteria se on politiittinenkin teatteri.
Lisäyksenä vielä, että yli puoluerajojen, tällaisten oman edun tavoittelijoiden näkeminen ministerin valaa vannomassa, venyttää joka kerta oman halveksuntani rajoja näitä shamppanjasosialisteja ja korporaatiokommunisteja kohtaan. Jopa melkein sille poliittisesti korrektia ja ainoaa sallittua narratiivia komppaavan woke-median edustajien halveksunnan tasolle. Näiltä edm. ammatinharjoittajilta, joiden rinnalla siis autokauppiaatkin vaikuttavat jo pyhimyksiltä, kiinnostaakin enää seurata, myöntävätkö tehdyjä virheitänsä? Jos siis eivät sitä ennen vaikka älyäsi itse poistua muonavahvuudesta.

Puolueeton

Kirjoitus kuva hyvin tilannetta. Ministerinsalkku saatta olla liian kiinnostava jokaisella kansanedustajalle. Tavoite on saavutettu, kun puolue saa salkkuja.
Perussuomalaisten ja muiden ”kansanpuolueiden” tulisi puoluetuellaan panna pystyyn oma media televisiointeineen, jota sanoma leviäisi vähitellen kansalaisille. Yle ja Sanoma tarvitsevat kansallisen kilpailijan, mutta siihen tarvitaa pääomia.
Toinen vaihtoehto on mennä hallitukseen ja sopeutua hallituskumppaneiden vaatimuksiin ja jatkaa suomen politiikkaa menneeseen tapaan saamatta aikaan uudistusta, jota Suomi kipeästi tarvitsee ennen kuin kansa on täysin jakautunut kahteen osaa.

Persuihin pettynyt

Ainakin allekirjoittaneella persujen kannattaminen loppui 16.5.2021 kun se jarrutuskeskustelu siitä EU:n tukipaketista loppui kuin seinään puolueelta joka väittää olevansa täynnä viimeiseen asti suomalaisten edun puolesta taistelevia isänmaallisia ihmisiä. Ainoa selitys jonka itse tähän voin keksiä on se että globalistit ostivat persut joko hiljaiseksi tai sitten hieman isommalla summalla peräti ajamaan omaa agendaansa kaikkien muiden puolueiden tavoin. Toinen mahdollinen selitys jonka olen kuullut on se että Ville Taviolle olisi luvattu jarrutuskeskustelun keskeyttämistä palkkioksi oikeusministerin paikka tulevassa hallituksessa kokoomuksen kanssa. Vai tuliko lopetuskäsky kenties puolueen sisältä eräältä ”työmieheltä” jonka toimenkuvaa kukaan ei tunnu tietävän eikä myöskään ole koskaan millään lailla valittu tehtäväänsä ainakaan millään demokraattisella tavalla? Voisiko Niko tai joku muu persu vihdoin kertoa mikä tai kuka tuon jarrutuskeskustelun aikuisten oikeasti pysäytti ja mihin puolueen EU-integraatio vastaisuus on hävinnyt jos ette muka ole jo sängyssä kokoomuksen kanssa?
No joka tapuksessa ainakin omissa silmissäni persut ovat viimeiset puoli vuotta olleet samanlaisia maanpetturiglobalisteja kuin muutkin puolueet. EU integraatio, NATO, lasten pakkopiikitykset, koronapassit ja muut koronarajoitukset näyttävät nykyään kelpaavan paremmin kuin hyvin. Mihin se isänmaallisuus ja suomalaisten vapauksien puolella olo oikein on unohtunut? Seuraavaksi persut varmaan rupeavat vaatimaan sananvapauden rajaamista tai inhimillisen maahanmuuton lisäämistä tullakseen ”hallituskelpoiseksi”…
Itse olen persuja äänestänyt jo Soinin ajoista lähtien koska olen etsinut vaihtoehtoa muiden puoleiden EU-kiimaisuudelle mutta ”Saat mitä tilaat” lupauksista huolimatta tuota ei enää persuilta näytä saavan.

Tietoa julkaisijasta

Niko Aleksanteri Kauko

Pitkän linjan itsenäisyysmies ja vankkumaton suomalaisen kansanvallan puolustaja.

Kansallismielisen politiikan tekemiseksi tarvitsemme itsenäisen kansallisvaltion, sillä vain kansallisvaltiolla on käytettävissään ne välineet, joilla kansallismielistä politiikkaa voidaan toteuttaa.