Blogit

Miksi vasen laita on nyt vahvoilla?

Esitän valistuneita pohdintoja ja arvauksia. Haen taustaa myös hieman historiasta. Samantyyppisen vasurihenkisen perimän joukkoon voi lukea myös kiihkojihadistit.

Jälkimmäisiä nähtiin puhtaimmillaan satiirilehti Charlie Hebdon teurastusiskussa 7.1.2015, jossa terrorijärjestö al-Qaidan kannattajia hyökkäsi oman henkensäkin menettäen lehden toimitukseen kostamaan ”vääränlaisista” asioista pilan tekemisen.

He näyttivät, että olemme tosissamme, meidän arvojemme ja pyhien asioidemme kanssa ei leikitä.

_ _ _

Äärivasemmisto / Euroopan henkisen perinnön vihaajat / historian kostonenkelit / kadehtivat ulkopuolelle jääneet / uuden uljaan maailman perustajat, tai miksi heitä ikinä halutaankin nimittää, ovat vasta nyt länsimaailmalle näyttäytyneiden islamilaisten kiihkojihadistien kanssa kuin muurahaispesän työmuurahaisia.

Heillä on kuin laumaäly. Yksittäinen otus on aika harmiton ja typerä harhailija. Valtavana parvena he ovat kuin pommikonelaivue feromonijälkineen. Kokoonnutaan, kootaan porukat täyteen ällistyttävää tahdonvoimaa ja lähdetään listimään maan tasalle kaikkea mikä liikkuu ja ei liiku. Osoitetaan uutta mahtia. Kivaa! ”Yhdessä olemme vahvoja, toverit!”

Nykyään näytetään voimaa yli entisen historian, tapahtuneiden tosiasioiden sekä järjen, kohtuuden ja humaaniuden. Ja kas: oikein kukaan ja mikään ei laita heitä kuriin!

Tämän hengen ruumiillistuma on myös akateemisuuden laskuvarjolla älymystöläisten keskuuteen laskeutunut sivistyneempi versio. Olen itsekin opiskellut yliopistossa sivuaineina feministisiä tieteitä ja tiedostan kyllä, että esim. niissä on paljon tulkinnanvaraista.

Nämä tieteenalat ovat tarpeeksi epämääräisiä. Totta joukossa. Todellista tietoa ja tiedettä niissä pahimmillaan on yhtä vähän kuin nelivuotiaan vaatimuksessa isille huoltoasemalla, että alan sittenkin kinuta ja kitistä, ellet osta minulle jäätelöpuikkoa. Kun tämä jengi on vielä saanut mukaansa valtamediamme, todellisuus on suhmuista kuin ensimmäistä humalakokemustaan hakevien varhaisteinien kokeilut hengittää bensahuuruja mopon tankista. Järjettömän, tappavan riskialtista! Liimakin jää kauas toiseksi.

_ _ _

Laitavasureilla lienee paljon saatavaa omasta kahinoinnistaan. Oikeisto ja yleensä maltilliset eivät halua lähteä kaduille messuamaan itse asiassa minkään tähden. Sellaiset äänestävät mm. keskustaa, demareita, kokoomusta, perussuomalaisia ja moni niitä muitakin.

Tappelu-, rähinä-, tuhopoltto- ja töhertelyporukka löytyy aivan muualta. Miksi se perusheppu, joka tulee raskaasta työstään kotiin, ajattelisi muuten kuin amerikkalaiset sotilaat, jotka komennettiin pysäyttämän Toisen maailmansodan aggressiivinen Japanin tehoarmeija.

Japsit olivat fanaattisia loppuun asti kaiken uhraajia keisarinsa puolesta, kun taas jenkit tuumivat, että haluamme sotilaina vain hoitaa tämän homman ja palata sitten takaisin kotiin perheidemme, kavereidemme ja harrastustemme luo. Emme halua mädäntyä ruumiina tänne.

_ _ _

Vaatimaton loppupäätelmäni on, että niin kutsutuilla kansallismielisillä sekä Suomi-valtion kehittymistä puolustaneilla ja syvästi arvostaneilla (ja toki edelleen arvostavilla) miehillä ja naisilla ei kai enää ole ollut oikein tarpeeksi kunnianhimoista ynnä varsinkaan intohimoista suhdetta asiaan.

Se Stalin ei jatkanut sotaa Suomen urheaa armeijaa ja kansaa vastaan, ja lisäksi tuo Isä Aurinkoinen (kyseinen Stalin on lempinimi, tarkoittaa peräti teräsmiestä) ei käynyt lisää sotaa meikäläisiä vastaan tietäen täkäläisen, voimakkaan vastarintahalun ja vieläpä peläten länsijoukkojen sotaan liittymistä.

Ja tämän olen aina halunnut ilmaista: Ranskan Normandian rannikko on täynnä USA:n sotilaiden valkoisia ristejä suurella hautausmaalla. Heidän, jotka uhrasivat henkensä eurooppalaiseksi kutsumamme vapauden puolesta. Siksi mm. en koskaan hyväksy amerikkalaisihmisten väheksymistä johtajineen, vaikkeivät täydellisiä olekaan.

_ _ _

Nooh, sitten elintaso alkoi kohota kummasti. Aivan kuten länsivalloille hävinneet Japani ja Saksa kohosivat piakkoin jälleen yksiksi maailman teollisuus- ja talousmahdeiksi, niin Neuvostoliiton kanssa soveliaisuuden rajoissa kaveeraaminen ja kaupitteleminen (sotakorvausten maksuista huolimatta), toi maallemme valtavan idänkaupan resurssin, joka kestikin sitten vuosikymmenet. Samoin muu vaurastuminen; omat metsät, vedet, kaivokset, ulkomaankauppa, valuutta, hyvät suhteet kaikkialle maailman maihin – ilman pakkoliittoumia.

Otetaan sitten ns. uuden polven suomi-ihminen: mitä hän tekee? Anteeksi vaan, mutta ehkä lähinnä kasvattaa elintasoaan, siis paksumpaa lompakkoa, mahaansa ja himoaa saada nätti huvila veden rannalle. Itsekin ihmettelin nuorena 1980-luvulla, että miten meidänkin perheellä oli nyt varaa ostaa aivan eri tasoluokan auto, ja sain omilla tuloillani kaupoista haluamiani musiikkilaitteita, joista en voinut aiemmin kuin uneksia. Elintaso kasvoi kohisten!

Panin merkille, että noilla aikuisilla, yhä materiaalisesti paremmin voivilla ihmisillä, oli kädet täynnä palkitsevaa työtä. Rahaa! Ja huomatkaa: yhä enemmän menetettävää! Mallirepliikki sukupuolioletetulta perheenpäältä: ”Ei sitä nyt viitsi, kun uusin Salkkarien jakso jäisi itseltä tai Valioliigan ottelu kumppanilta näkemättä. Eikä naapurikaan lähde, joten mitä minä sinne yksin kadulle keuhkoamaan tai kirjoittelemaan taikka puheita pitämään jollekin pikkuporukalle.”

Provosoin tahallani ja liioittelenkin tarkoituksella, mutta silti kysyn: nytkö sodasta selvinneiden ja maan jälleenrakentaneiden henkilöiden jälkeläiset, saati vielä näidenkin lapsukaiset muka aktivoituisivat seuraamaan politiikkaa – siis ottamaan asioista selvää?

Kädet ovat täynnä kivoja teknokapistuksia, joilla voi nähdä, laittoiko se ”ih-q-kaveri” taas puolen tunnin puuduttavan odottelun jälkeen uuden nerokkaan viestin, jossa lukee jotakuinkin näin, että: ”hei mä oon tääl, mis sä sit niinku oot?” No, tyyppi saattaa istua vieressä.

Laitavasemmistoaktivisteilla liittolaisryhmittymineen on selvästikin enemmän jotakin merkittävää voitettavaa kuin taantuvilla länsiporvareilla tai demareilla. Heillä on energiaa. Heillä on jotain uudenoloista tarjota virtaa täynnä oleville ihmisille, joilla muuten on ”tyhjää”.

Me kansallismieliset pyrimme kahteen asiaan: faktiseen, tieteelliseen maailmankuvaan, taikka jos olisimme uskonnollis-henkis-hengellisiäkin, niin ainakin johonkin, joka on jo ollut jo olemassa ja toiminut AINAKIN suhteellisen mielekkäästi yhteiskuntaa rakentaen.

Teikäläiset, jo tuossa mainitut harhaanjohdetut, olette jotain sellaista katuporukkaa, jotka tuhoatte nerokkuudessanne jopa oman elinympäristönne.

Yleisesti ottaen: pidettäisiin sananvapauden korkealle nostava sivistysmaa tästä Suomesta; ei täällä ole kaikki ennenkään hyvin toiminut, mutta ehdotan: A.) saa sanoa mitä tahansa ja pilkata sekä kritisoida mitä ja ketä tahansa, mutta meidän suomalainen yhteisömme sitten joko toruu, siis tyrmää moisen toiminnan, taikka B.) yhteisö toteaa, että hyvä on, asiassasi on järkeä ja perustetta, joten aletaan pohtia hommaa uudestaan ja muutetaan juttua tarpeen mukaan. Tämän pitäisi päteä kaikkeen ja kaikkiin. Itse antaisin kyllä käytännön esimerkkejä…

  • 29
    Shares

Tietoa julkaisijasta

A drop in the ocean

A drop in the ocean

Olen aika paljon somemaailmassa kokenut keski-ikäinen mieshenkilö, joka kävi näitä tämäntyyppisiä vaihtoehtomediahakuisia nettikeskusteluja jo ennen kuin koko ilmiö oli edes kovin tunnettu. Yleissivistystä on kohtuullisesti ja koulutuspohjaa opistosta yliopistoon.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa

Advertisement