Blogit

Minä kansalainen ja arvon sisäministeri

Maria Ohisalo. Kuva Mikko Kauppinen.

Luin sydän väpättäen tämän haastattelun sinusta, arvoisa uusi sisäministerimme Maria Ohisalo. Tällä kertaa panostan tähän mitä osaan. Oletan, että voin sinutella sinua, Maria.

Mainitsen, että olen tullut kirjoittaneeksi tässä parin vuoden aikana kaikenlaista, sen myönnän, ja väliin kaikenlaista höttöäkin, mutta nyt en koskaan näin vakavasti.

Olen ennenkin ilmaissut tämän, mutta siis kirjoitan tällä aika mitättömällä nimimerkilläni, koska en ole julkisuuden henkilö enkä poliitikko. En saa rahaa tähän mistään. Putin ja hybriditaiturit eivät ole vaikuttaneet asiaani mitenkään, kuten eivät ennenkään.

En ole natsi tai äärioikeistolainen. En ole rasistikaan. En kuulu mihinkään äärijärjestöön, enkä ole aikeissa liittyäkään. En yllytä ketään mihinkään pahaan, mutta olenpa vain taviskansalainen, joka olen huolissani tästä aikamme kehityskulusta – ja mielestäni aiheesta.

Ja mikään kuvitelma tai leima älköön vähentäkö sanomiseni arvoa, tai toisaalta, lukijat ja ylipäätään yleisö sen päättäköön.

Viittaan tähän haastatteluun https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006357189.html

Lisäksi totean, että jos vain arvoisa Ilta-Sanomat –lehdykkä edelleen pitää kansalaispalauteosion avoinna, niin lukekaa ihmeessä sieltä varsin hapan palaute! Niin, arvioikaa itse: kymmeniä kommentteja ja tuhansia peukkuja. Ja nyt pahoittelen aiemmassa sanomaani kansamme taitamattomuutta, eli ihmiset tiedostavat sittenkin.

Mutta jatketaan. Sinä, sisäministeri Maria Ohisalo, olet ensimmäisessä kuvassa, kuten muissakin niistä toki siinä nättinä, kuten varmaan on aikomuskin. Samoin lienee haastattelemasi toimittajankin ajatus. Ja mikäs siinä, sen kuin.

Niin, mutta miksikö kirjoitan tämän proosan? Siksi, että olen huolissani. Sinusta. Minusta. Meistä. Heistä. Kaikista täällä meillä. (Ja tällä kertaa olkoot vähemmän promilleja tekstin laatijalla; tosin on niidenkin kera juttuja saatu läpi). Mutta jatketaan asiaa, se on vakava.

Ensinnäkin huomioni kiinnittyy siihen, että jutun tehnyt toimittaja toteaa sinun väistelevän sisäministerinä vastaamasta suoraan kysymykseen ”ovatko (itämaisen) vankileirin al-Holin äidit Supon (maamme Suojelupoliisin) arvion mukainen uhka Suomen turvallisuudelle”.

Muuten sitten tässä vaiheessa haastattelu menee kevyemmälle vaihteelle, jossa todetaan sinun olleen aikamoisessa pyörityksessä kuluneena syksynä, Niin varmaan onkin tapahtunut, sen ymmärrän. Myrskyä on kuulemma pitänyt ja repivää syyskautta poliittisesti.

Olemustasi ja vaatetustasi kuvataan sitten varsin tarkkaan. Mistä tulet, Maria, ja miten olet pukeutunut, sekä minne saavutkaan. Eikä sekään haittaa, siitä vaan.

Se itseäni aika paljon närästää, että miksi juuri nämä Irakin Erbilin ihmiset orpoineen ovat nyt keskipisteenä. Heidät pitää tuoda ns. ”turvaan”.

Mitä me oikeastaan tiedämme näistä ihmisolennoista ja heidän taustoistaan? Artikkeli jatkuu näin, että ”Siitä Ohisalo ei haastattelussa hiisku mitään, koska ei voi. Jälkeenpäin hän kiittää suomalaisia viranomaisia näiden toiminnasta”.

Kyseenalaistan tämän. Miksi ei voi? Jos minä ja kaltaiseni voisimme päättää, niin ihan kaikki tässä maassa pitäisi säätää paljon avoimemmaksi. Me olemme kansa. Meillä on oikeus tietää.

Lisäksi en kannata paljoakaan siitä, että ”viranomaiset” aina hoitavat hommat, ja kaikki salataan maksimaaliseksi ajaksi. Ei niin, vaan kaiken uhallakin avoimuus ja julkituonti olisi kuitenkin parempaa toimintatapaa. Katsokaamme Amerikan mallia tässä!

Ohisalo lausuu lehden mukaan myös, että ”Iloinen uutinen joulun alla. Toivon lapsille kaikkea hyvää ja rauhallista mahdollisuutta kotiutua suomalaiseen yhteiskuntaan ja viettää turvallinen lapsuus.” Kyllä totisesti kaikkea tätä toivomme me muutkin, mutta onko se realistista? Kuka tätä kokonaisuutta valvoo? Paljonko kallispalkkaista henkilöstöä se edellyttää?

Ulkoministeri Haavistostakin puhutaan vaihteeksi laajasti, mutta häneen en nyt viitsi ottaa kantaa. Artikkelissa toistuu jälleen, että sisäministeri ”itse ei selkokielellä allekirjoita Suojelupoliisin uhka-arviota al-Holin leirillä olevista suomalaisnaisista”.

Juttu jatkuu, että Suojelupoliisin viestintäasiantuntija Minna Passin mukaa nämä (isis)naiset todennäköisesti jatkaisivat terroristista toimintaansa Suomessa, verkostoituisivat keskenään ja integroituisivat jälleen kotimaisiin jihadistisiin verkostoihin.

Jutun toimittaja jopa uskaltaa kirjoittaa, että ”Ohisalo kaartelee”.  Aivan, ministeri, entä jos me muut, sinun maasi kansalaiset pelkäämme – aivan aiheesta, oletko ajatellut yhtään tätä?!

Ohisalo toteaa artikkelin mukaan ”hallituksen käyvän läpi terrorismilainsäädännön aukkoja ja Supolla olevan sisäisen turvallisuuden näkökulmasta omat analyysinsä. Tiedustelumahdollisuudet ovat parantuneet tiedustelulakien myötä”.  Lisäksi mainitun mukaan hallituksella on peräti kirjattuna kokonaisarvio suojelemiseksemme, sekä Supo vieläpä painottaa tapauskohtaista harkintaa.

Mitä tämä kaikki muka tarkoittaa? Ei aavistustakaan. Ministeri Ohisalo haluaa myös sovittaa yhteen lasten oikeuksien toteutumisen ja turvallisuusnäkökohdat. Oma mielipiteeni on, että jos kuitenkin otettaisiin mieluummin muita lapsia ja muualta maailmasta, mikäli tarve on.

Tarmokkaan urhea toimittelija testaa, tenttaa ja palaa tiettyyn, samaan asiaan, mutta sisäministerimme toteaa edelleen, että Supo on viranomainen, jonka tehtävä on eri keinoin hankkia paljon tietoa. Ei minulla ole siihen enempää kommentoitavaa”.

Haastattelusta käy ilmi myös, että sisäministerin ja poliisijohdon välillä on ollut hankausta huumausaineiden käytön rangaistavuudesta.

Kun vihreästä puolueesta on kyse, niin ei liene epäselvää, mikä on heidän kantansa. Liberaali tietenkin. Kuka on päättänyt, että juuri se on se ainoa ja oikea suunta, mihin edetä? Myönnän tässä itsekin, että asiassa on eri puolia, mutta ei niiden ”huimausaineiden” lisääminen ole yleensä valtavan paljon mihinkään hyvinvointia ja hienoutta tuonut – ehkä enemmänkin peräti anterogradista amnesiaa. Toki jotakin hupia ihmisen ankeaan elämään on sallittava, selvä se. Kaikkia näitä asioita on kuitenkin kontrolloitava, ja ämpärillinen kaurapuuroakin kerralla taatusti vaarantaa terveytesi.

Sitten artikkeli jatkuu seuraavasti: ”Häly nousi myös, kun sisäministeri pyysi kurdiaktivistien mielenilmauksessa sattuneen välikohtauksen jälkeen poliisilta sen voimankäytöstä selvitystä. Samaa oli ilmassa, kun Ohisalo tarttui toimeen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle irakilaismiehen pakkopalautuksesta antaman langettavan tuomion jälkeen.”

Ministerimme sitten myös pontevasti vakuuttaa, että ”alalla toimitaan lain mukaan”. Arvoisa rouva ministeri, ei meillä tavallisilla kansalaisilla taida olla paljoakaan ideaa siitä, mitä te näillä kaikilla ympäripyöreillä ja yhdentekevillä lausunnoillanne tarkoitatte!

Mutta siitäpä viiskö? Rouva ministeri toteaa jutussa, että ”Olen tekemässä turvallista Suomea yhdessä”. Ihanko totta? Nöyrin ehdotukseni on, että laatikaapa mm. kunnon selvitys Ruotsin turvallisuustilanteesta. Miksikö ihan oikeasti maamme virallisen ulkoministeriön tiedotteessa todetaan seuraavasti: https://um.fi/matkustustiedote/-/c/SE Lisäksi täsmennettynä…

”Ruotsin suojelupoliisin, SÄPOn (säkerhetspolisen) mukaan Ruotsiin kohdistuva uhkataso on edelleen tasolla kolme 5-portaisella asteikolla. http://www.sakerhetspolisen.se/ovrigt/pressrum/aktuellt.html

Niinpä, kysyn vain, että mitä ihmettä maailman parhaalle länsimaalle, siis Ruotsille, on oikein tapahtunut? Mm. PT-Median ”Taju” raportoi siitä tunnollisesti ja säännöllisesti, mistä kaikesta hänelle suuri kunnia. Kannattaa tutustua! Ja Ylekin tekemään tästä aihetiikasta juttua ja heti!

Sitten ulkoministeri Ohisalo väläyttää oikein kunnon ”fulhoodeen”: No jaa, ehkä ihmisillä on totuttautumista siihen, että sisäministeri sanoo painokkaasti ihmisoikeuksien olevan tärkeä asia, joka täytyy ottaa huomioon kaikessa ja aivan jokaisen kohdalla. Jos se on jotenkin uutta, niin siihen täytyy vain tottua.”

Oma näkemys taas: tämä voi tarkoittaa mitä tahansa, eikä ole tästä reaalimaailmasta.

Ohisalo toteaa myös, että kuulemma sentään 12 000 hänen kantansa tuntevaa helsinkiläistä valitsi hänet Eduskuntaan, mutta tietääkseni perussuomalaisten Jussi Halla-ahon äänestäjiä oli valtavasti paljon enemmän.

Ei näin, Maria hyvä, vaan sinun pitää ensisijaisesti ajatella meitä kaikkia sisäministerinä. Kuinka vaikeaa se on kakistaa edes kerran ääneen ja kaikelle väelle, että tehtäväsi on huolehtia meidän kaikkien suomalaisten turvallisuudesta.

En jaksa enempää perkata tätä aika karmivaa artikkelia. Teen lyhyen koosteen lopuksi:

Ns. vihapuheesta ja maalittamisesta (typeriä ja mahdottomia määrittää molemmat) irtisanoutumisvaatimus koskee Eduskunnassa ja koko maassa vain perussuomalaisesti ajattelevia. Ei kun ihan toisin – konservatiivisissa arvoissa takaisinottoa. Suvaitaan siis!

Ei EU-liittovaltiolle, sopivaisuuden rajat seksuaalis-moraalisille käsitteille, kristinusko (minun mielestäni) on se paras pohja kaikille tahoille yhteiskunnassa uskovaisesta uskonnottomaan, sanan- ja arvostelunvapaus kaikille ja kaikkia kohtaan koskien edelleen myös mm. poliitikkoja ja varsinkin toimittajia, suomalaisen mediakentän uudelleenjako aidosti monipuoliseksi nykyisen monoliittitiedonvälityksen sijaan sekä impotentin puoluepukarointipolitiikan ohittava aito kansanvalta kansanäänestyksineen käytäntöön. Heti paikalla!

Ps. Maalittamisien ja vihapuheiden kieltoon sitoutumisvaatimusten taustalla on tietenkin se, ettei nykypolitiikkaa saa arvostella tai kyseenalaistaa. Eli maamme kaikilla ihmeen verukkeilla täyteen aivan erikulttuurisia ihmisolentoja vaatimaan meitä muuttumaan kaltaisekseen ja pakottamaan ihan mihin tahansa. Tähän mukaan lähteminen on pään giljotiiniin laittamista. Sitten vaihtoehtoja ei enää ole. Sitäkö sinä haluat? Tuskin. En minäkään.

Henkilökohtaisesti toivon sinulle, hyvä ministeri Maria Ohisalo, kaikkea hyvää. Mutta suosittelen tosissani: välitä meistä, sinun kansastasi – me tarvitsemme sinun ja hallitsemasi virkavaltakoneistosi suojelusta. Ensisijaisesti. Muista se, ole hyvä. Anna meidän myös ilmaista mielipiteemme, vaikka se ei aina miellyttäisi sinua tai sinunmielisiäsi.

Myöskin salli ilmaisunvapaus sekä ylläpidä tietoisuutta koko ajan monien vainottujen kristittyjen ahdingosta monissa maailmankolkissa yhdessä ulkoministerin kanssa, ole hyvä.

  • 279
    Shares

Tietoa julkaisijasta

A drop in the ocean

A drop in the ocean

Olen aika paljon somemaailmassa kokenut keski-ikäinen mieshenkilö, joka kävi näitä tämäntyyppisiä vaihtoehtomediahakuisia nettikeskusteluja jo ennen kuin koko ilmiö oli edes kovin tunnettu. Yleissivistystä on kohtuullisesti ja koulutuspohjaa opistosta yliopistoon.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa

Advertisement