Blogit

Musta Bond?

Kuva Pxhere.

Brittikirjailija Ian Flemingin (1908–1964) aloittamassa jännitysromaanien sarjassa esiintyy  salainen agentti James Bond, koodinimeltään 007. Hänestä on sittemmin tehty suuri joukko tunnettuja, varsin hyvin tuottaneita, mutta tosin vaihtelevantasoisia elokuvaelämyksiä.

Mainittakoon ensin, että en ole itse koskaan erityisemmin pitänyt James Bond –elokuvista. Ehkä jokin tietty kohtaus on jäänyt mieleen varsinkin Roger Mooren filmeistä, siinä kaikki. Koko hahmo on niin teatraalinen, kuin tyhjä kulissi, ettei voisi vähempää kiinnostaa. Eräät sivuhenkilöt (juuri ne pahikset) ja erilaiset vempaimetkin hieman enemmän.

Iltalehti keksi sitten ruveta hehkuttamaan aiheella – jos sekavahkosta puffiartikkelista paljon selkoa saa – että uudessa filmissä itse Bond erkaantuu agentista 007. Asia esitellään näin:

”Elokuvan tekijätiimiin kuuluva lähde on kertonut brittilehdelle, että uusi hahmo esitellään pian elokuvan alussa.

– Elokuvan alussa on keskeinen kohtaus, jossa M sanoo ”astu sisään, 007”, ja esiin astuu Lashana (Lynch), joka on musta, kaunis ja nainen, hän kertoo.”

Mainitaan, että Bondien nykyiseen käsikirjoitustiimiin kuuluva nainen Phoebe Waller-Bridge  ”…valittiin tiimiin varmistamaan, että 57 vuotta vanha elokuvasarja pysyisi kiinni ajassa.”

https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/28727434-cb8b-4fdd-a63c-3e8d8cdec982

Kerron heti, että minulle on aivan yhdentekevää – täysin yks hailee – mitä väriä uusi neiti ”nollanollaseiska” edustaa. Olkoon vaikka oranssi-kelta-sini-punapilkullinen rariteetti.

Tässä hän on nainen, mutta sukupuolensakin voisi olla niistä nyt löydetyistä ”moderneista” versioista se jokin, vaikka β948,57∞ ja leffamenekki olisi vielä enemmän satavarma.

Mitään tällaistahan tämä nyt tähän rooliin kaavailtu näyttelijätär ei toki edusta, vaan hän on varmasti niitä yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista, mitä hänen mainostetaankin olevan.

Se mikä tässä yhtälössä mättää, on, että nykyajan feminismi ja identiteettimeininki haluaa raastaa alas ja suorastaan vallata itselleen kaiken, mitä se itse EI OLE luonut!

Keksikää itse vaihteeksi jotakin! Sellaista, mikä muistetaan kunnioituksella myöhemmin, eikä perustu entisen (esim. kirjallisuuden, musiikin, elokuvan mestariteokset, arkkitehtoniset tyylisuunnat, maailmaa mullistaneet keksinnöt jne.) raiskaamiseen ja omimiseen.

Mutta siihen teistä ei ole. Te kyllä haluatte kaiken itsellenne saadaksenne sen leivottua kuin muovailuvahan. Sama aines, mutta uuteen mieleiseenne muottiin. Mutta se ei toimi. Kyseessä ei ole pehmeä pullataikina, vaan kuin jäykkä lasi tai hauras posliini, joka rikkoutuu. Menee rikki teidän käsissänne. Te ilakoitte yleensäkin kaikesta, mikä on jotenkin eurooppalaista alkuperää ja voidaan nyt kuorruttaa uudelleen.  Ei hyvä, ei hyvä. Myös juttuun sallitut lukijoiden kommentit olivat valtaosin ivallisia ja ärtyisiä. Väki ei ehkä ymmärrä, miksi kaikki täällä oleva ja kehitelty pitää jyrätä voitonriemuisesti ilkkuen matalaksi. Omien toimesta…!?!

Tietoa julkaisijasta

A drop in the ocean

Olen aika paljon somemaailmassa kokenut keski-ikäinen mieshenkilö, joka kävi näitä tämäntyyppisiä vaihtoehtomediahakuisia nettikeskusteluja jo ennen kuin koko ilmiö oli edes kovin tunnettu. Yleissivistystä on kohtuullisesti ja koulutuspohjaa opistosta yliopistoon.