Blogit

Pahanmielenkanteluasiainvaltuutetun virka

Ihan ensimmäiseksi virkkeekseni muotoilen näin, että tätä artikkelia ei totta totisesti pitänyt laittaa verkkolehteen vielä nyt, mutta jonkinlainen intuitio kehotti kuitenkin niin tekemään. Siispä päivää vaan ja onnea uusi uljas Suomi – vanhan hallinnon alaisuudessa! Kaikki mitä todellista kohennusta tulee tapahtumaan, on vain iloinen asia.

Itse asiassa kirjoittelen tämän blogin jo nyt keskitalvella, samana päivänä kun luen, että mäkilegenda Matti Nykänen on muuttanut autuaammille hyppyladuille.

Mietin tässä juuri nyt, 4.2. maanantaina, että tulossa on kahdet merkittävät vaalit tulevana keväänä. Kun tämä juttu on julkaisussa, ne on jo pidetty. Tulokset tiedetään. On ollut hyvä antaa vaikutusmahdollisuuksia etsivien ja toiveikkuutta ympäristöön kaiuttavien ehdokkaiden kampanjoida rauhassa. Myönnän, en ole optimisti, olen realisti.

Moni viisas ja oikealla asialla oleva ehdokaskin meni kyllä läpi, joten kuulemme kyllä vielä järjen ja toppuuttelun ääntä niin siellä europarlamentissa kuin täällä kotoisammassa  eduskunnassammekin. Tuo ääni vihloo ikävästi eliitin ja myötäilymedian kuuloelimiä.

Kokonaisuudessaan vaalitulos ei kuitenkaan miellytä, ainakaan eduskuntavaalien osalta. Voisiko tänne perustaa tuon otsikossa olevan pahanmielenkanteluasiainvaltuutetun viran? Hänelle pitäisi näet voida valittaa vaalituloksesta. Se on haitallinen. Jopa itsetuhoinen.

Kyllä. Edustan osaltani ennakkopäättelyä, ettei Suomessa ole edes näköpiirissä mitään niin vahvaa voimaa, että se voisi jarruttaa merkittävästi kehitystä, jonka tuloksena on Ruotsi 2.

Päinvastoin, nämä näiden kuukausien kohut saivat yltiöliberaalit globalistit ja maailmanparannushaihattelijat vain hyökkäämään entistä organisoidummin ja päättäväisemmin, jotta entinen kansallisromanttisten ihanteiden yhtenäinen Suomi kulttuureineen pirstoutuisi kuin kulahtanut kukkamaljakko. Se teki tehtävänsä, se saa mennä.

Kirjavankarhea Nykäsen Matti, sinä toit kunniaa Suomi-nimiselle maalle ponnistamalla pelottomasti hyppyrimäestä pidemmälle kuin muut. Kyllä kaikki silloin käsittivät, mitä se tarkoitti. Ei ketään haitannut, että Suomella oli rajat ja omanlaisensa kansallistunne.

Jokainen vapaa kansalainen täältä sai lähteä pois vaikka Merkurius-planeetalle, jos kykeni, ja jokainen oikealla, laillisella asialla oleva henkilö sai tulla tähän maahan mistä maailmankolkasta tahansa. Ei siinä sen kummempaa.

Valtion rajat ovat kuin laidat veneessä. Ei niitä oikeasti voi kaataa ilman, että koko idea veneestä katoaa. Samoin jokaisella veneellä on kantokykynsä: loputon määrä väkeä ja tavaraa vaikkapa pelastusveneeseen, niin kaikki hukkuvat ja koko roska menetetään.

Jokainen ken elää, näkee vielä. Ja tekee omat johtopäätöksensä. Jos ei näe ja tee, niin sitten hän ulkoistaa sen toisille. Sinun luottamuksesi, uskosi, kannatuksesi sekä työsi ja vaivannäkösi hedelmät kelpaavat aina monille – älä sitä yhtään epäile.

Sitä parasta ratkaisua ei enää ole, tulevat vuodet ja ajat sen osoittavat. Tämä muuttuu yksilöiden eloonjäämiskamppailuksi. On johtopäätösten aika. En ala ketään neuvomaan yksityiskohtaisesti. Teen omat johtopäätökseni omista lähtökohdistani ja mahdollisuuksistani, tee sinä omasi. Arvosta kuitenkin aina itseäsi, lähimmäisiäsi ja ylipäätään ihmiselämää.

Ps. Sitä hieman aina joskus uudestaan hämmästelen, että a.) miksi te monet kansallismieliset aktiivit jaksatte ihan tosissanne kysellä ja jopa pommitella näitä nykyisiä päättäjiä, viranomaistahoja ja ministereitä myöten; ettekö tajua, että vain he tulevat ja menevät. Eivät he mitään tälle kehityskululle voi, eivätkä yhtään tippaa sitten aiokaan. He eivät välitä teistä! Tai ehkä hieman, mutta te tulette kaukana jäljessä.

Katsokaas, he suorittavat oman uransa ja hankkivat oman klaaninsa edut, eipä paljon muuta. Sapluuna, joka muovaa näitä päättäjiä, on tietynlainen – siitä ei oikeastaan voi syntyä mitään muuta tätä nykyä. Teidän on aivan turha laittaa heihin mitään todellista muutostoivomusta näin niin kuin laajemmassa kuviossa. Valta ja suunta on nyt EU-liittovaltioglobalistien käsissä; se on se ns. paradigma, eli tausta-ajatus, joka kehystää tämän kaiken, mitä nyt näemme ja kuulemme ympärillämme. Tässä vilpitön vihjeeni. Ei siis kannata kysyä kysymystä miksi.

Sitten b.) tavallaan edelliseen viitaten vain lakonisesti totean, että kuinka te niin monet äänestäjät luotatte tähän nykyiseen konsensusvaltapolitiikkaan, jota eduskunnassa noudattavat kaikki hallituspaikkakiimaiset puolueet oikealta vasemmalle? Eivät nämä vallanpitäjät ja heidän suojelemansa ns. nousevat kyvyt aio muuttaa mitään tästä nyt nähtävästä ja tekeillä olevasta kehityskulusta.

Kaikki lupaavalta vaikuttava (tai varsin epätarkasti ainakin n. 93.24768 %) on poliittista valtapeliä. He haluavat vain teidän äänenne! Valtakirjan teiltä, vaalikarja, seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Niin – ei mulla taaskaan muuta…

Tietoa julkaisijasta

A drop in the ocean

A drop in the ocean

Olen aika paljon somemaailmassa kokenut keski-ikäinen mieshenkilö, joka kävi näitä tämäntyyppisiä vaihtoehtomediahakuisia nettikeskusteluja jo ennen kuin koko ilmiö oli edes kovin tunnettu. Yleissivistystä on kohtuullisesti ja koulutuspohjaa opistosta yliopistoon.