Koronaviruksen eri tautimuunnokset ovat lahjakkaasti levinneet moniin osiin Suomea. Nyt jopa oikeastaan kaikki johtopoliitikot laidasta laitaan käsittävät ja tunnustavat asian. Kukaan ei ole turvassa. Ihmettelen esim. Vaasan seutua; saitte jo varoituksen, mutta opiksi ei otettu.
Mutta on jonkinlaista kohtalon ivaa, että juuri tällainen vihersosialistihallitus ikään kuin pakotetaan tekemään hyvin vakavia rajoituksia sekä valtionrajoille että alueellisesti. Lähes kaikki sosiaalinen toiminta ja kanssakäyminen on vähitellen joutunut suurennuslasin alle.
Ellei tällaista pandemiaa, siis maailmanlaajuista vakavaa tautitilannetta olisi, niin varmastikin nykyisenlainen hallitus kiirehtisi avaamaan rajojamme ja haalimaan maahamme lisää kaukomaiden kansalaisia tänne muka työvoimapulaa paikkaamaan, vaikka työttömiähän täällä on omastakin takaa vaikka kuinka. Siis hei oikeesti: antakaa ensin meille työtä!!
Tuskin olemme kokeneet tällaista tilannetta täällä sitten sodan aikojen. Pieni, vienohko hymynkare meinaa hiipiä suupieleen, kun näkee pääkaupunkiseudun valtavat autojonot kohti pohjoista. Tarpeeksi varakas väki haluaa lähteä emäsuvakkilastaan Lappiin huvittelemaan. Ja tietenkin sekä levittämään ja saamaan koronaa – siis COVID-19 – paholaisvirusta, johon meillä täällä ei liene ilmeisesti minkäänlaista vastustuskykyä ennakkoon.
Muutama metri pitäisi hiihtääkin kavereille ja tutun tutuille kerrottavaksi, mutta tärkeintä on kaiketi päästä kaljoittelemaan tunturipubiin viimeisiksi älämölötunneiksi, kuten siellä ankeassa lähtöpaikassa. Sääli niiden kelpo helsinkiläisten puolesta, joista ehkä enenevämpi osa myöntää, että rauhallisempaa ja turvallisempaa on asua kalliin kerrostaloröttelökeskustan sijaan avarammalla lähialueella. Siis ne, joilla on mahdollisuus.
Suomi on meidän aikamme elämänsä ongelmavyyhdissä. Hallintovalta on mokannut vakavasti rokotteiden kanssa ja itselleen lajityypillisesti jäänyt ja jättänyt kansalaisensa melkein vihoviimeisiksi eurooppalaisessa rokotejonossa. Hommaisitte vain roppakaupalla tueksi vaikkapa sitä venäläistä Sputnik-versiota, joka on tunnustettu (mm. laadukkaana pidetyssä lääketieteellisessä Lancet-julkaisussa) täällä lännessäkin varsin tehokkaaksi. Ottaisin sen heti.
Tulee totisesti mieleen, että minkäkokoisiksi yksiköiksi maailma oikeastaan kannattaa jakaa. Ehkä tietyt rajat ja omat toimintatavat sisältävä itsenäinen valtio olisi kuitenkin se paras. Eikä tehtäisi nykytyyliin aivan vieraiden ja etäisten, erikulttuuristen väestöjen massasiirtoja, kun nimenomaan ilman niitä on ennenkin pärjätty, ja kun juuri tuo viruskin näyttää leviävän uussuomalaisten asuttamilla alueilla rivakimmin muun muassa siellä pääkaupungissa.
Tuskin kukaan suvakkokaan ihan näin uumoili fantasioissaan rikastetusta uudesta uljaasta Suomesta. Siis ihan oikeasti: meillä ei ole tähän varaa! Ja mikäli yltiöidealistiset kirsipihat ja vastaavat pääsevät enemmän valtaan, niin sitä enemmän tuloksena taitaa olla täysi katastrofi. Sellaisessa maailmassa ei viihdy lopulta kukaan. Otetaan realiteetit huomioon: aloittaa voitaisiin siitä, että vailla turvapaikkaoikeutta olevat lähetettäköön kotimaihinsa tai muualle puhumattakaan niistä heppuleista, jotka syyllistyvät täällä muka turvaan päästessään törkeisiin rikoksiin kantaväestöä kohtaan – ei siis muuta kuin tiehenne koko konkkaronkka.
