Poliisijärjestöjen liitto on antanut huolestuneita lausuntoja viime aikoina useassakin mediassa kehityksen suunnasta. Ruotsin tietä ei saisi mennä, ja siellä sentään on nostettu kissa pöydälle: kansalaiset haluavat keskustelua turvallisuudesta ja maahanmuutosta. Uhkat ja alamäki näyttävät kuitenkin niin ilmeisiltä, että kaipa tämän täytyy olla suunniteltua ja tiedostettua. Osa on tosin puhdasta naiiviutta, mutta valtaeliitin täytyy ymmärtää, miten holtittomassa massamaahanmuutossa ja vallan luovuttamisessa Brysseliin käy. Mutta he eivät välitä. Piittaa meistä rahvaasta. Näinkö se on nähtävä?
Samat poliitikot ja puolueet, jotka ovat aiheuttaneet nykyiset massamaahanmuutto-ongelmat, hekö muka ratkaisisivat ne? Turha kuvitella, sanoisi yksi jos toinenkin! Kun ollaan lisäksi EU:n pakkopaidassa, niin tilanne ehkä kärjistyy niin kimurantiksi, ettei entisenlainen, lyhytnäköinen, seuraavaan vaalikauteen ulottuva puoluepolitiikka ja –pukarointi enää pysty ratkaisemaan mahdollisesti lisääntyvää ahdinkoa. Mikä sitten neuvoksi? Yhtä kaikki, nämä tässä kirjoituksessa käsitellyt seikat ovat ihmisen globaalin valinnan tuloksia, eivät kuin luonnonilmiöitä, jotka tulevat ja menevät ihmisestä piittaamatta.
Maahanmuuton kallis hinta, varoitukset kuin kuuroille korville
Näyttää myös siltä, että maahanmuutto saa maksaa mitä vain, siis ihan kuinka paljon tahansa, hintalapusta ei välitetä. Kaikki tämä samalla, kun häikäilemättömästi kantasuomalaisia pienituloisia kyykytetään. Olisi luotu maahanmuuttoon viime vuosina palaneilla sadoilla miljoonilla euroilla mittava työllisyysohjelma Suomeen; sillä olisi saatu ihmeitä aikaan. Sitten olisi autettu hädänalaisia projektiluonteisesti kriittisimmissä kohteissa maailmalla. Mutta ei, painotus on aivan pielessä. Kyllä kutistuvat budjetit vaikuttavat myös hyvätuloisiin: siltoja ei korjata, teitä ei päällystetä, eikä talvikunnossapito pelaa entiseen tapaan, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.
Meille on pari vuosikymmentä kaupiteltu vaihtoehdottomuuden politiikkaa. Tai jankattu sitä, miten paljon huonommin asiat olisivat ilman tällaista nykyisenlaista kaistapäistä meininkiä. Ja liian moni kansalainen katsoo vain vierestä tumput suorina ja antaa kaiken tapahtua. Myöskin takerrutaan vanhaan, kuten äskettäiset presidentinvaalit osoittivat. Laura Huhtasaaren olisi pitänyt saada paljon enemmän ääniä. On selvä ajan mittari, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita antamaan kannatustaan hänenlaiselleen. Hän sanoi, mihin asiat ovat tällä menolla kulkemassa, vaikka kuinka valtaeliitti vähättelisi. Eikä tämä asia riipu siitä, kuinka moni uskoo tai ei, eikä vaikka valtakunnan mahtimedia kuinka koettaisi harhauttaa.
Olen lukenut jo huolestuttavia kommentteja, kuinka valtapuolueet ja –poliitikot ovat alkaneet luonnostella tulonsiirtounioniin siirtymistä Suomessa. Jos nyt ollaan kituuttamassa monin tavoin, niin sitten se alamäki vasta alkaa! Jos kansa on huolissaan kehityksestä, niin älkää taivaan tähden antako ääntänne sille valtapolitiikalle, jota on EU-aikana noudatettu! Samoin äänestämättömyys protestina menee harakoille: äänestämässä käyvät varmimmin ne hyväosaiset EU:n ihailijat, jotka haluavat nykykehityksen jatkuvan.
Rakkaan valtamediamme fokus epäolennaisissa
Kuitenkin jopa omat valtapoliitikkomme ovat viestittäneet useissakin eri yhteyksissä, että Eurooppa voi kokea uuden maahantulijatulvan piakkoin. Mikäli Suomi ottaa taas kymmeniä tai peräti satojatuhansia tulijoita, niin katastrofaalinen kaaos voi seurata hetimmiten sen jälkeen. Mutta kansa on kuin unessa: tärkeämpää lienee tietää, kuka muovitettu mallintekele ehkä vilautti muotinäytöksessä liikaa tai säilyikö Takahikiän Umpisurkeen Syrjäperän Sivutaajaman Kyläpahasen Potkupalloseura piirikuntatasolla vai tipahtiko se sittenkin ö-sarjaan. Pääosin tällaisilla ”uutisilla” pakkoverokiskuri Ylenkatse sekä kansalaisia rahastavat roskalehdykät Iltaloska, Ilta-Sonta ja Helvetin Sanomat elähdyttävät yleisöään maakuntamedian peesatessa ja säestäessä lähestulkoon samassa sävellajissa.
Tosin noiden mediakuvatusten nimien kirjoitusasun oikeellisuudesta en tässä menisi takuuseen, mutta jotain sinnepäin kuitenkin. Anteeksi toki lievähkö arrogantti satiiri noita medioita kohtaan, mutta kun käsittää, millaista manipulointivaltaa ne ylimielisyydessään tuhkatiheään käyttävät, ei ole mitään syytä olla ylitsevuotavan ihastelevakaan niille. Nämä mediat alkavat yhtäkkiä kuin yhteisestä sopimuksesta raadella milloin kenetkin ”väärinajattelijan” tai itse määrittelemänsä pahiksen riekaleiksi välittämättä aiheuttamastaan vahingosta. Saavathan kyseiset mediat tietenkin muustakin uutisoida kuin EU:n liittovaltiokehityksestä ja massamaahanmuuton todellisista seurauksista ja kustannuksista, mutta kyllä ne niistä ovat ihmeen harmonisia ja vaitonaisia, kuin yhtä kompaktia monoliittia. Siksi tarvitaan muutakin, siis vaihtoehtoista mediaa!
Nyt sitä vastuullisuutta kehiin
Kyllä vastuullisten päättäjien pitäisi tietää, ettei täysin tuntemattomia ihmisiä erittäin epävakaista ja ihmisoikeuksia räikeästi rikkovista kulttuureista pitäisi päästää juoksentelemaan kylille kantaväestön sekaan tuosta noin vain ja vieläpä täyttää heidän taskunsa veronmaksajien rahoilla. Toivon monen muun kanssa syvästi, että vielä aika koittaa, jolloin näitä vuosia ja käytänteitä aletaan tarkastella niiden edellyttämällä kriittisyydellä, ihan virallisestikin. Toisaalta voi olla, ettei sellaista aikaa enää tulekaan. Suomi ei ehkä ole enää Suomi syistä, joita putkahtelee esiin vaihtoehtomedioiden artikkeleissa tuon tuosta.
Varsin yksinkertainen kansallinen ratkaisu Suomelle olisi ollut se, että ensinnäkään mitään ylimääräistä ei kustanneta. Tuntemattomat rajan yli saapujat majailevat heitä varten perustetuissa leireissä, jotka täkäläisittäin eivät todellakaan olisi mitään telttakyliä, ja jos turvapaikkatarvetta ei ilmene, niin annetaan lähtöpassit kotiin tai sinne, mistä ovat tulleet. Kelvollinen rajavalvonta tietenkin olisi ollut se ihan ensisijainen juttu.
Hieman palstatilaa kannattaisi jokaisen toimijan uhrata sille, että minkälaisen yhteiskuntajärjestyksen tänne tulijat ovat saaneet keskenään aikaiseksi. Jos siellä jossain kaukana joku kaltoinkohtelee ja sortaa toista ihmistä, hän tekee sen kyllä ihan itse, se ei ole länsimaista hapatusta, Omalta medialtamme kysyisin, että mikä on esim. tiedonvälityksen tila noilla useilla alueilla? Missä maailmankolkissa toimittajakolleganne ovat eniten hengenvaarassa? Jos ette tiedä, ottakaa selvää! Silti on kuin kaataisi vettä hanhen selkään; noita kulttuureja on ihannoitava ja tuotava niitä tänne asti. Vastaväitteistä tulee heti otsaleima aversion kera. Suomalaiset, hyvään tottuneet valtamedian toimittelijat ovat kuin hemmoteltuja kakaroita, jotka tuntevat arvonsa ja ottavat nokkiinsa pienimmästäkin. Itsekin olen sen huomannut, kun olen joskus koettanut tivata perusteita.
Kuinka vaativaa olisi esimerkiksi järjestää peruskoululaitos jokaiseen, köyhimpäänkin valtioon? Väitän, että se olisi mahdollista, jos olisi tahtoa ja ideologista näkemystä, jollaiseen on esim. meillä totuttu. Mutta näistä maista löytyy aina hyvinvoiva eliitti, joka kuppaa kansalta sen varallisuutta ja nielaisee ylellisyyksiinsä kehitysapurahoja niin paljon kuin kykenee, ja sen etuna lienee pitää alamaiset tietämättömyydessä ja kurjuudessa. Suomi auttakoon maailmaa kehittymään, mutta omin ehdoin, eikä varsinkaan omaksi vahingokseen.
Suomestako maailman messias?
On jokseenkin hammassärkyistä touhua seurata, että esim. Ylellä on mm. muutama maahanmuuttajataustainen suosikki, jotka täkäläisten maailmanparantajien kera tulevat ykköspaikoille parrasvaloihin viikosta toiseen läksyttämään meitä, että kaikki kaikkialta on otettava tänne koettaen parhaansa mukaan saada meidät suomalaiset kokemaan huonoa omaatuntoa niin, että ihan kaikki on lopulta meidän syymme, jos emme ”pelasta” jokaista.
Tunnekuohuissa ja lapsellisen ensirakkauden kaltaisessa hihkumisinnossa tehdään lähinnä ratkaisuja, jotka eivät ole a.) viisaita ja kauaskantoisia, ja b.) kaduttavat myöhemmin. Yle mediakavereineen löytäisi toki muitakin maahanmuuttotaustaisia, uskontoaan ja kulttuuriaan arvostelevia henkilöitä, mutta heitä katsotaan enimmäkseen surutta kieroon. Epäreilua!
Lisäksi mainittakoon, että näitä pelastettavia ihmisyksilöitä syntyy tähän maailmaan kymmeniä miljoonia lisää joka vuosi. Paras teko lapsillemme ja koko ihmiskunnalle sekä maapallolle itselleen olisi olla luomassa pikavauhtia maapallon väestönkehitystä rajoittava ohjelma! Sellaiseen Suomi voisi sijoittaa kohtuullisen määrän varojaan ottaen tänne uutta väkeä vain hillitysti ja valikoidusti. Ei tehden yhtään enempää eikä vähempää – näin se vaan on. Väestön ikäpyramidit oikenevat kyllä sitten itsestään, ajan kanssa.
Kaikella on seurauksensa
Tänne valuneiden monikulttuuristen veikkosten joukko on myös nostanut esiin piikin seksuaalirikostilastoissa, esim. https://www.youtube.com/watch?v=KYAP5mkRH94 Mutta kun valtamedia aikansa asiaa kierreltyään ja kaarreltuaan käsitti, että totta on, niin se on päättänyt ryhtyä asiassa ihmeen vaisuksi ja pimittäväksi. Kölnin taharrukset ja vastaavat ovat siis uutispimennossa, tai ne ovat loppuneet. Kumpikohan? Kyseessä ovat täkäläisittäin mahdollisimman vastenmielisinä pidetyt rikokset. Mutta ilmeisesti pöhköfeminismi on tullut tähänkin sotkemaan pakan, ja syyttävä sormi on kääntynyt kantasuomalaiseen mieheen. Tämä aihepiiri vaatisi tosin aivan oman kirjoituksensa, joten ei siitä enempää tässä.
Sitten ne paperittomat! On kyllä tyypillistä, että tällainenkin kaunisteleva termi on kehitetty. Monet suvakkitahot esittävät, esim. https://www.suomenuutiset.fi/ei-ihme-etta-helsingin-diakonissalaitos-hyysaa-laittomasti-maassa-olevia-myy-asumispalveluja-kaupungille-ja-saa-tukirahaa-viela-paalle/ että annetaan vain kansalaisoikeudet kaikille, niin asia on hoidettu.
Loppujen lopuksi tilanne olisi yhtä älytön kuin että jos järvessä pulikoisi joukko uimataidottomia räpistelijöitä, niin myönnettäisiin vain kaikille uimamaisterin paperit. Uskoteltaisiin kivenkovaan, että sillähän se asia hoituisi! Muuttuisivat sitten saman tien uimataitoisiksi. Ja kyllä me suomalaisetkin olemme paperittomia maissa, joissa niitä meiltä vaadittaisiin, ja saisimme pikaiset pakit. Emme voisi mennä niihin käsi ojossa vaatimaan yhtään mitään, saati pyörittämään vuosiksi mitään turvapaikanhakusirkusta.
Pahimmillaan vaaralliseksi ryöstäytyvä maahanmuutto voi tuottaa tilanteen, jollaista voisi kuvata hillittömästi Tim Burtonin elokuva Mars hyökkää! (Mars Attacks! 1996). Tässä huumoripläjäyksessä ihmiskunta yrittää parhaansa ollakseen naapuriplaneetan vekkuleille ystävällinen, ymmärtäväinen ja höveli, mutta ei kun ei – rauhanomainen rinnakkaiselo ei vain ota onnistuakseen. Tietenkin toivon, että hyvin menisi myös Suomeen kohdistuvan maahanmuuton osalta, mutta ainakin osan siitä kanssa rohkenen olla epäileväinen jo nyt nähdyn perusteella. Päättäjien ja vanhan korporaatiomedian ei pitäisi olla asian suhteen niin optimisen varmoja ja tuudittaa kansaa ruususenuneen.
Uusia tuulia puhaltelee silti
Suomessa oltaneen vaiheessa, jossa vasta kuin aloitellaan vaarallisen huumeen käyttöä. Se tuntuu vielä niin huikealta. Ei halutakaan nähdä, mikä on vakiintuneiden käyttäjien kunto ja vointi, eli yksiselitteisesti kauhea. He eivät voi lopettaa, ja aine hallitsee heitä suvereenisti. Näkisin niin, että muutosta tai vaihteen varjoa ei maamme kehitykseen hevin omasta takaa tule, vaikka uudistunut perussuomalainen puolue kyllä pitää ihan oikeista asioista ääntä ja käyttää parlamentaarista vaikutus- ja herättelypotentiaaliaan laadukkaalla tavalla. Ehkäpä vielä enemmän saattavat vaikuttaa ne EU-ystävävaltiomme, joissa on muututtu terveen kriittisempään suuntaan ja käsitetty, että ei tämä näin voi jatkua, tai saamme pistää entisenkaltaiselle demokratialle ja vapaalle kansalaisyhteiskunnalle lapun luukulle.
Monissa niistä on nyttemmin kuultu lupaavia vaalituloksia turvallisuutta ja kansallismielisyyttä arvostaville. Mm. näistä kotoinen valtamediamme on varsin hiljaa kuin pissa sukassa valtapoliitikkojen tavoin. Totuus kuitenkin murtautukoon läpi myös meillä! Itsekkäiden ultrafederalistipoliitikkojen ja perinteisten arvojemme romuttajasuvakkien pitäisi ehtiä nähdä, kuinka väärässä ovat olleet. Terveellä järjellä varustetut kriitikot ja varoittelijat puolestaan ansaitsisivat hyvityksen.
A drop in the ocean
