Blogit

Suomi voitti silloin, entä nyt?

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä näyttää olevan tänään pe 4.6.2021.

Soisin ihan jokaisen kynnelle kykenevän katsovan keskittyneesti ja eläytyvän joka solullaan seuraavaan dokumenttipätkään suomalaisista kohtalon päivistä silloin kauan sitten:

https://www.youtube.com/watch?v=peNbnI_iyKI Nuorempi väki: muistakaa, tämä ei ole elokuvaa, tämä on sitä todellisuutta, jossa tämän maan omistajat, isovanhempasi elelivät, omistivat, tekivät yhteistyötä, rakensivat, hikoilivat ja ponnistelivat. Heillä ei ollut vaihtoehtoa – taistele, tee yhteistyötä ja elä, tai lannistu, orjuutu ja kuole.

Valtava, henkisesti heikoilla oleva, mutta sotilaallisesti pullistuva, itäinen suurvalta oli tunkeutumassa maahamme ja viemässä kaiken. Ja se ei kaihda keinoja. Miksei kukaan muista tätä? Siksi siis ottakaa tuo tarjoamani video – me kaikki saamme käsityksen asiasta.

– – –

Omani ja monen muun mielestä Karjala kuuluisi meille tietenkin! Suomalaiset sijoittajat saisivat tuon kauniin, klassisen alueen kukoistamaan taloudellisesti ja muutenkin. Kunnianarvoisa herra Putin esikuntinesi: antaisit edes jollain sopimuksella Suomelle Karjalan ja ne tietyt muut pakkoluovutetut alueet meille, niin ne luultavasti edistyisivät valtavasti.

_ _ _

Itse olen tutkinut tuon klipin, siis edellä laitetun Helsingin hyökkäyksen, (kuten liki kaikki muutkin lähisotiamme käsittelevät filmit ja kirjat) ihokarvat pystyssä ja elänyt mielessäni läpi monet monituiset kerrat ja nähnyt sen yhtenäisen Suomen, joka kamppaili kaikella, mitä sillä oli. Tuolloin se onnistui kansalaissodan taakse työntäen. Kuinka on nyt? Suomi on tulossa pelottavan epäyhtenäiseksi – sellainen kansa on mennyttä.

Se, mitä tahtoisin, tiedättekö, olisi, että jokainen hesalainen ja muu suomalainen suurkaupunkilainen vihersosialisti tutustuisi hieman maamme historiaan, eikä vain nimittäisi aikakautta (aioonia) surkeaksi, vaan ottaisi haasteen vastaan.

Katsokaas, nämä entisaikain ihmiset ovat omistaneet tämän maan, tehneet siitä omat johtopäätöksensä ja selvinneet kuitenkin aikaansaaden maan, joka Suomi nyt on.

Jos ja kun katsoisitte tuon filmin, kun Suomi oli häviön partaalla, niin oppisitte kaikki, sekä te että me jotain siitä, että jotakin käsittämättömän hirveää oli tekeillä.

_ _ _

Suomi teki tokiinsa myös virheitä, yhtenä pahimmista tunkeutua alkuperäisten rajojensa itäpuolelle, mutta meitä vastaan offensiivi lavastettiin ja emme olisi mitään tällaista tahtoneet.

_ _ _

Monessa mielessä arvoisa etelänaapurimme Viro joutui lannistumaan, mutta nyt sen kansallinen yhtenäisyys on sitäkin vahvempi. Itse sain kunnian olla mukana ajamassa pohjoisemmasta Suomesta erään iäkkään leidin lahjoittaman Ladan Helsinkiin vuosikymmeniä sitten. Nautittava, mutta rankka reissu, sillä ilmeisesti näytimme epäilyttäviltä vieressäni istuvan Viron-ystävän kanssa virkaintoisen poliisimiehen mielestä, joka tutki paperit tarkkaan. Selitin, että olen viemässä pitäjäni vanhan mummon hyväkuntoista neuvostokärryä lahjaksi uuden, itsenäistyneen etelänaapurimme, siis Viron, porukoille.

Pari teknistä huomiota: Verrattuna tuttuun japsiin Mitsubishiini, Ladan jarrut olivat käsittämättömän onnettomat; kun yritin pysähtyä bensa-asemalla tankkauspisteen kohdalle, nimittäin, kun Mitsun jarrut nappaavat kiinni kuin kärpäspaperi, niin Lada liukuu monta metriä eteenpäin veteline jarruineen, joita saa painaa lujaa kuin Teräsmies, että edes jotain tapahtuisi. Lisäksi arvostin näitä Viron, siis entisen Neuvostoliiton miehiä, sillä kun matkallamme Ladasta posahti jokin sulake ajaessamme letkassa, niin toisesta autosta tullut vironmies oli tullut jo tutkimaan kaikki sulakkeet ja vaihtamaan viallisen vehkeen kädenkäänteessä. Että jotakin sellaista.

_ _ _

Prof. Vihavainen kirjoitteli tässä äskettäin, kuinka Suomi valtiona uhrasi erityisen paljon nuoria miehiään II Maailmansodassa rintamalla verrokkimaihin nähden; se puolestaan osaltaan mahdollisti, että siviilitappiot, eli rintaman takana kotimaassa olevat naiset, lapset ja vanhukset säästyivät sitäkin enemmän. Sellainen oli äärimmäisen sitkeä suomalainen sotilas tuolloin: häntä ei talvivarusteissaan turhaan kutsuttu nimellä ”valkoinen kuolema”.

Nyt on tapahtunut ja tapahtumassa outoja: on kuin Suomen nainen ja Suomen mies eivät enää oikein tulisi toimeen keskenään. Tämä on ennenkuulumatonta! Lopettakaa heti!

Ja tämän ilmaisen vain tässä pienessä kappaleessa: On mahdollista, että suomalaisesta kansallismielisestä suurpuolueesta Perussuomalaisista tulee kuitenkin sellainen ruotsalaiseen tapaan ikuinen kakkos- tai kolmospuolue, joka kyllä protestoi, mutta ei voi muuttaa mitään todellista. Välillä se saattaa olla jopa hallituksessa, mutta liian vähin voimin, ja valtakin himottaa niin paljon, että yksittäiset kuntavaikuttajat ja kansanedustajat – ja jopa ministerit jatkavat käytännössä entistä. Eli edes jonkinlainen annettu valta saattaa ”kesyttää” muutosvoiman. Älkööt minua rangaistako tämän kirjoittamisesta, mutta ehkä mahdollista.

Persut, jos se ihan tosissaan tekisi jotakin tälle kansanmuutokselle ja nihilismille, niin sen puolueena pitäisi oikeasti olla suurempi kuin kaksi pienempää prosenteista välittämättä, sitten se voisi aloittaa muutoksen! En ikävä kyllä sitä näe. Siispä nykyinen kehitys kehittyy.

Älkää silti masentuko. Jos tämä osoittautuu virhearvioksi, niin en voisi enempää iloita. Ei siis torjuta, syytellä, hylätä – vaan mietitään, arvioidaan ja annetaan eri näkymille tilaisuus.

_ _ _

Ja mainitsenpa lyhyesti, että itsestäni ei omista syistäni tullut mikään armeijataustainen nuori mies, vaikka tuttu, peräti aktiivipalveluksessa ollut majuri olisi järjestänyt tilaisuuden lähteä palvelemaan jo 17-vuotiaana. Mutta kriisin tullessa olisin kyllä tehnyt osani isänmaan hyväksi, esim. osallistunut tiedustelu-, viestintä- tai lääkintätoimintaan. Niitäkin olisi tarvittu.

Olen lisäksi isäni perintönä ja jo vähän aiemminkin omannut aseenkantoluvat enimmillään kolmeenkin ampuma-aseeseen, jotka olivat aikansa kotonani, ennen kuin myin ne pois. Eikä tullut pieneen mieleenikään alkaa teloittaa näillä tappovälineillä keitään ihmisolentoja!

Ammuskeltu ja metsästetty siis on, ja käsitän, miksi luvallisia aseita täytyy saada olla tavallisilla kansalaisilla, eikä siis vain laittomia pyssyjä rikollisilla, jotka näitä sinänsä vaarallisia kapistuksia aina kyllä löytävät. Eli olen nykyään oikeastaan USA:n avarien aselakien kannalla. Vapaalle, lainkuuliaiselle kansalaiselle täytyy sallia oikeus  puolustautua ja omistaa aseita. Ja siihen kun ei pihlajanmarjoja sylkevä muovinen puhallusputki oikein riitä.

_ _ _

Ps. Ja voi kristillisdemokraatti Päivi Räsänen; on niin surku seurata, kuinka mittavan uran sekä politiikassa, seurakunnassa että yhteiskunnassa muutenkin perheensä kasvattaen ja siitä huolehtien tehnyttä, paljon veroja tälle maalle maksanutta, kunniallista arvoisan rouvan ikään ehtinyttä ihmistä vainotaan, syyllistetään ja kiusataan tällä tavalla.

Jos vain nuo tietyt amerikkalaisoppineet…

esim: https://professorinajatuksia.blogspot.com/2021/06/amerikkalaisprofessorit-vaativat.html

…voivat rientää avuksesi ja luoda osaltaan edes jonkinlaista painetta sekä sinun rauhaan jättämisesi suhteen että muutenkin uskonnonvapauden pariin kuuluvan ilmaisun säilyttämiseksi tässä maassa, niin sitä voitaisiin pitää jo pienenä ihmeenä jos nykyistä noitavainokulttia tarkastellaan. Olet joka tapauksessa urhea, sivistynyt, kiltti, pieni nainen, jolle toivon voimia ja kestämistä tietämättä, miten tämäkin ”stoori” mahtaa lopulta päättyä.

Tilaa
Ilmoita
guest

0 Kommenttia
Palautteet
Näytä kaikki kommentit

Tietoa julkaisijasta

A drop in the ocean

Olen aika paljon somemaailmassa kokenut keski-ikäinen mieshenkilö, joka kävi näitä tämäntyyppisiä vaihtoehtomediahakuisia nettikeskusteluja jo ennen kuin koko ilmiö oli edes kovin tunnettu. Yleissivistystä on kohtuullisesti ja koulutuspohjaa opistosta yliopistoon.