Blogit

Tyhmät laumasielut

Sellaisia me ihmiset, luvattoman monet meistä, olemme. Yksi asia on tämä koronavirus. Ja, pliis, älkää lausuko termiä virus ilmaisulla ”viiiiiiirus”. Kyllä se suomalainen ilmaisutapa on vain yhdellä i:llä.

Korona, ”korre”, (COVID-19 / SARS-CoV-2) on tulossa takaisin nyt syksyllä. Kuinkas muuten. Mistäpä sen arvasimme! Yhtä vähän kuin perustahvokansalainen voisi älytä, ettei Suomi voi parantaa mitättömällä osuudellaan maailman ilmastoa taikka ottaa kaiken maailman väkeä tänne rajattomasti.

Ihmiset alkavat taas liikkua, ja vain subjektiivinen korona-väsymys sekä kaunis keskikesä saivat porukat ajattelemaan, että noh nih, siinä se ärsyttävä pöpöläinen sitten oli, ja selvittiinpä mokomasta ötökästä.

Kuitenkin: höplääti höplää. Logiikan määrän ei tarvitse olla ”ainstainin alpertin” luokkaa, jotta käsittää, että mihinkäpä tuo varsin vaarallinen otus olisi hävinnyt.

Olen siippani kanssa itse pitänyt lähes aina maskia ja ostanut niitä aika kalliilla rahalla, ja välillä on väestön toimesta katsottu kuin ET:tä. (Extra Terrestrial, 1982; ihana elokuva, muuten – kannattaa ehdottomasti tutustua, ellei ole sitä vielä tehnyt; itse olen katsonut sen ainakin sata kertaa; samoin saanen mainita Titanicin sekä Predatorin unohtamatta Terminator kakkosta, joista kahdessa viimemainitussa mm. ”Iso Arska” panee parastaan; no se siitä, mutta tällainen pieni mainostus sallittakoon).

_ _ _ _ _

Otanpa kantaa vielä pariin peräti raamatulliseen asiaan: nimittäin olen itsekin pitänyt melko julmana tätä Vanhan testamentin kohtaa, jossa ”…Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen,…” (2 Moos. 20:5).

Ensinnäkin, varsinkin monet Vanhan testamentit kohdat edustavat ihmisten omaa havaintomaailmaa sekä tulkintaa Jumalansa tahdosta. Tämän raamatunpaikan voi ymmärtää oikeastaan käytännön havainnoin kautta: siihen aikaan, tuhansia vuosia sitten oli miesvalta (patriarkaatti), nythän tilanne on jo muuttunut käytännössä naisvallaksi. Jokainen voi miettiä, onko maailma muuttunut nykyään paremmaksi…

Näen tämän niin, että kyseessä on Jumalan kirouksen sijaan mieluumminkin vain toteamus, jota voi verrata vaikkapa nykyiseenkin poliittiseen vallankäyttöön. Mikäli te konsensuspäättäjät alatte esim. maksaa hulttiotalousmaiden velkoja sekä otatte rajattoman määrän tänne niin kutsuttuja humanitaarisia maahanmuuttajia täysin omastamme poikkeavista kulttuureista, niin kyllähän sillä haastavat seuraksensa on. Pitäisihän se ymmärtää, mutta ei kun ei.

Omastakin kotirapun ovestani livahti yöllä pariin otteeseen aika lähi-itäläisen oloinen heppu, joista toiselle sanoin roskia viedessäni, etten päästä ketään avaimetonta vierasta kotitalooni, ja mies totesi vain sanan ”ramadan”. Toinen samanmoinen kaveri vain vilahti toisen kerran sisään ja lausahti, jotta ”salaam aleikum – as-salamu alaykum”. Eli jonkinlainen rauhantervehdys kaiketi. Mitä luulisitte minun voivan tehdä tuossa tilanteessa? Eipä yhtään mitään. Yhteiskuntamme on näin päättänyt äänestäjiensä enemmistön voimalla, joten turha kitistä – siispä tervetuloa vain kaikki, aina ja ikuisesti, joka maailmankolkalta…

Vanhassa testamentissa, joka muutenkaan ei ole enää läheskään kaikilta osin kristittyjen ohjenuora (se myönnetään Uuden testamentin kirjoituksissa itsekin), mm. käsketään tuhoamaan Israelin kansan viholliset perusteellisesti voitetun sodan jälkeen.

Tähän kaksi huomiota: näin ei kuitenkaan käynyt. Samat kansat olivat olemassa sitten kuitenkin, joten ”tuhouhoa” ei viety kuitenkaan loppuun, ei läheskään. Ja toisekseen kyse oli eloonjäämisestä. Lähinnä Israel kävi puolustussotia; niin Suomikin teki esim. itänaapurin puskiessa tänne määrällisesti ylivoimaisine joukkoineen silloin joskus aikoinaan.

Vielä yksi seikka (Matt.15:21-28). Tätä on käytetty niin ikään joskus karsean väärin. Jeesus ei muka etnonationalistina hyväksynyt tätä kanaanilaista naista, joka tuli tavallaan kuin kerjäämään Häneltä hyväksyntää.

Tämän kohdan kaltoinkohtelevat raamattupuoskarit eivät kuitenkaan jaksa tai älyä lukea koko kontekstia, siis laajempaa asiayhteyttä; Jeesushan auttoi tuota naista kuitenkin loppujen lopuksi, vaikka ollessaan ns. Vanhan liiton ja Uuden liiton välimaastossa laittoikin varsinaisen Israelin ulkopuolisen henkilön tässä omanlaiseensa testiin. Varsin onnellisesti asia silti päättyi.

Suomen niin sanotulle hyvinvointivaltiolle en valitettavasti jaksa ennustaa kovin ruusuista tulevaisuutta. Millä edellytyksillä niin pitäisikään tehdä? Jokainen perinteistä valtaa äänestävä – tai äänensä jättämättä antava – voi tietenkin miettiä tykönään, miksi näin tämä menee. Muu lopputulos taitaa vain olla tilastollis-matemaattinen mahdottomuus.

Kansainväliset trendit sulautuvat sulavasti tänne koko ajan. Tavalliset, vanhan vallan politrukit pyörittelevät silmiään varsinkin niihin aikoihin, kun siltä tavistallaajalta pitää saada se ääni vaaleissa omaan plakkariin. Ja kun kepuleiden Mauno Mainio taikka demareiden Lissu Lipevä on niin kiva ja lupailee paljon siellä vaalikojullaan, niin tokiinsahan minä Äippä Äänestäjä hänelle ääneni annan. Tämän minun perinteinen ehdokkaani sitä paitti tarjoo ne parhaat kaffeet – niin, ja muksuillekin löytyi niin nastat ilmapallot. Näin se vain käy, väki hyvä.

Kunnioitukseni sille, joka antaa tälle menolle ja meiningille kelpo hanttiinpanon, mutta näin se taitaa mennä jatkossakin. Siis noin niin kuin pääsääntöisesti. Siksi mitään ratkaisevaa käännettä ei tapahdu. Ei ainakaan näkyvillä olevassa tulevaisuudessa.

Lopuksi sallittakoon tähän loppuun pieni kevennys, pikku vitsi, joka ainakin itseäni huvitti varsin paljon: nimittäin matikanopettaja moitti luokkaansa kovin sanoin, että ”kyllä te olette niin toivottoman tyhmiä ja osaamattomia matematiikassa; nytkin peräti 70 prosenttia teistä sai kokeessa hylätyn arvosanan”. Tähän välkyt oppilaat nenäkkäästi kommentoimaan, että ”hähhää, eihän meitä edes ole niin monta!”

Tietoa julkaisijasta

A drop in the ocean

Olen aika paljon somemaailmassa kokenut keski-ikäinen mieshenkilö, joka kävi näitä tämäntyyppisiä vaihtoehtomediahakuisia nettikeskusteluja jo ennen kuin koko ilmiö oli edes kovin tunnettu. Yleissivistystä on kohtuullisesti ja koulutuspohjaa opistosta yliopistoon.